Tetrakromaattinen värinäkö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tetrakromaattinen värinäkö eli nelivärinäkö on kyky havaita värejä neljällä eri silmän verkkokalvolla olevalla valoa aistivalla tappisolutyypillä. Se on yleinen monella eläimellä, mutta harvinainen ihmisellä.

Joillakin värisokeutta aiheuttavaa alleelia kantavilla naisilla voi olla tavanomaisten kolmen tappisolutyypin lisäksi poikkeava neljäs tappisolutyyppi, joka on herkkä pitkäaaltoiselle valolle. Tavallisesti tällainen poikkeama ei kuitenkaan anna henkilölle nelivärinäköä.[1]

Erään arvion mukaan naisista noin 2–3 prosentilla on tetrakromaattinen näkö, jolloin he saattavat voida nähdä jopa 100 miljoonaa eri väriä.[2]

Nelivärinäkö saa henkilön näkemään värisävyjä, joita muut ihmiset eivät näe. Hän näkee myös erilaisina sellaiset värit, joita tavalliset ihmiset pitävät samana värinä. Tämän seurauksena nelivärinäköinen henkilö voi suunnittelijana valita värejä, jotka hänestä itsestään näyttävät kirkkailta mutta tavallisten ihmisten silmissä himmeiltä, tai väriyhdistelmiä, joista kuviot eivät erotu.[1]

Linnun tappisoluissa on kolmen ihmiselläkin olevan tyypin lisäksi myös ultravioletille herkkä tyyppi.

Monilla linnuilla, matelijoilla ja makean veden kaloilla sekä esimerkiksi joillain perhosilla on nelivärinäkö.[3]

  1. a b Kernell, Daniel: Colours and Colour Vision, s. 176–177. Cambridge University Press, 2016. ISBN 978-1-107-08303-5
  2. Pittsburgh Post Gazette: Some women may see 100 million colors. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Marshall, Justin & Arikawa, Kentaro: Unconventional colour vision Science Direct. 2014. Viitattu 16.2.2023.